Saltti on päässy kastroinnin jälkeen hiukkasen paksuun kuntoon. Olen uhkarohkeasti lähteny sen kanssa pyöräilemään. Voi kun se vois juosta haskien kanssa niin tulis monta kärpästä yhellä iskulla. Ensinnäkin Saltin juoksu vauhti ei riitä haskien vauhissa ja toiseksi Nanuq ja Saltti vihaavat edelleen toisiaan.
Nyt kun Petra ei olekkaan paksuna niin tulin semmosiin aatoksiin, että jospa veisin neitin Ivalon näyttelyyn. Ei sieltä huipputulosta tule, mutta näin kokemuksen kannalta. Oishan se soma kävästä Ivalossa tänä kesänä. Pahoin pelkään, että Petra on kehittämässä kohtutulehdusta. Urokset on niin kiinnostuneita sen peräpäästä ja se on paha merkki se. No vielä ruoka maistuu ja mitään ylimäärästä ei tule ulos. Mutta seuraillaan tilannetta. Se tästä vielä puuttus, että tulis märkäkohtu ja neiti steriloitas. Ei kait niin huono tuuri voi olla... no kyllä se vain vois olla. Jokohan tässä pittää alkaa kattelemaan sippepentua. Peetan isän siskolla olis nyt tuolla Ruottin puolella pennut. No ei nyt vielä semmosia vaikka mukavahan sitä on haaveilla. Olisko se seuraava Sampan näkönen mustavalkonen.
Tänä aamuna Saariselällä satoi muuten lunta.
-Milla-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti