TERVETULOA

TERVETULOA SEURAAMAAN TUISKUTIEVAN KOIRIEN ELÄMÄÄ. MUKANA MENOSSA SIPERIAN HUSKYT HUPIHUKAN NANUQ, SILENT CREEK PETRA, TUISKUTIEVAN SKAIDI, TUISKUTIEVAN STAALO, TUISKUTIEVAN SAANA, NYMÅNENS JONHNNY SEKÄ SUOMENLAPINKOIRAT SAGABERRAN OLONEUVOS JA TUISKUTIEVAN HALLANHALTIJA.

KASVATAMMEE AITOJA LAPISSA KASVANEITA ARKTISIA KOIRIA, JOTKA PÄRJÄÄVÄT MYÖS ULKONA TUULESSA JA TUISKUSSA. EIVÄTKÄ PELKÄÄ PAKKASTA.








perjantai 31. joulukuuta 2010

Vuosi 2010

Enää muutama tunti vanhaa vuotta jäljellä ja on aika muistella menneitä. Tänä vuonna Samaani pääsi viettämään ansaittuja eläkepäiviään kotia. Petra muutti helmikuussa meille huskivahvistukseksi. Henkan kanssa kävimä kasvattajakurssin ja molemmat haimme ja saimme kennelnimet. Mie Tuiskutievan ja Henkka Riistavainion. "Vanha" huskymies vaihtoi koiramerkkiä ja pihalla haukkuu nyt rekikoirien sijasta karjalankarhukoiria. Mettästys on vieny musherin mennessään ja rekikoirailu on taaksejäänyttä elämää. Saa nähä miten minun käy...vievätkö lapinkoirat mennessään vai jaksavatko siperialaiset kiinnostaa haastavuudesta huolimatta.

Saltti kävi muutamassa näyttelyssä. Jopa Ruottin Gälliwaressa kävästiin ihan vain kokemuksen takia. Karmein näyttelymuisto on tietenki Kemistä. Maija Mäkinen antoi Saltille hylätyn, kun ei kuulemma tunnistanut poikaa lapinkoiraksi. Petra oli kesällä liian nuori ja Nanuq asusti tarhalla, joten heitä en käyttänyt kertaakaan tänä vuonna näyttelyssä.

Nanuqin kanssa käytiin vappuna käsivarressa hiihtelemässä. Mukana olivat myös Saara ja Aslak-Husky. Raajärven kisoista levinnyt kennelyskä saavutti keväällä myös meän koirat, mutta koirat selvisivät muistaakseni ilman lääkekuuria. Vai saikohan Saltti kuurin, muisti jo pätkii...?

Kesä toi mukanaan mäkäräiset ja Samaani oli pariviikkoa sisäkoirana. Muita koiria mäkäräiset eivät vaivanneet. Syksyn kosteat ilmat tai virukset aiheutivat Saltille pari kertaa keuhkoputken tulehduksen. Lääkekuureilla niistäkin selvittiin. Samaanilla todettiin vettä keuhkoissa ja sydänvika siis hiippaläppä. Nyt herra on sydänlääkityksessä niin kuin vanhojen herrojen kuuluukin. Saltilla on pissanpidätysongelmiin lääkitys ja näyttää toimivan. Lääkityksen aikana se ei ole pissannut kertaakaan sisälle tai siis pissa ei ole lirahtanut lattialle. Yöelämä on vilkastunut herrojen lääkityksen johdosta. Samaani kun ei voi nesteenpoistolääkityksen takia olla koko yötä pissaamatta.

Siinäpä muutama Tuiskutievan tapahtuma muisteltuna.

-Milla-

keskiviikko 29. joulukuuta 2010

Joulurumba on ohi

Nyt on jouluohjelmat tehty ja ensi viikolla starttaan viiden päivän safarille. Toivottavasti ilmat lämpenevät, ettei opas ole koko viikkoa hypotermiassa. Petra ja Nanuq ovat tehneet loistavasti töitä. Peeta meinaa olla hiukan ärhentelijä, mutta ei paha. Nanuq on ainakin näyttänyt sille kaapin paikan. Olen ajanut pari kertaa päivässä 6km tai 9km lenkkejä, joten koirat ovat varmaan ihan innoissaan, kun lähdetäänkin maanantaina pitkälle retkelle. Viiden päivän aikana taitaa tulla vajaat 200km. Pakkailin jo tänään rekeä valmiiksi, ettei maanantai-aamuna tule hirmunen kiire.

Lapin radiossa oli tänään uutisissa Harrinivan koiravaljakon katoamisesta ja kun se oli ihan radiossa, niin voin varmaan sen verran tässä mainita, että karkumatkalaiset ovat illalla löytyneet, ihanaa. Kiitos Lapinradion kuuntelijalle vihjeestä.
-Milla-

perjantai 24. joulukuuta 2010

Jouluaaton aatto

Tuiskutievan nuorin huskynen täytti 20.12.2010 1-vuotta eli Silent Creek Petra. Sehän unohtui meiltä täysin joulukiireissä. Onnea Petra!

keskiviikko 22. joulukuuta 2010

Talvipäivän seisaus

Tänään on vuoden pimein päivä ja joulukiireet pahimmillaan vai pitäiskö sanoa parhaimmillaan. Flunssa on kaatamassa minut petiin juuri joulun kynnyksellä. Yritän sinnitellä huomisen vielä töissä, mutta kun sääennuste on -30 astetta, niin se ei ainakaan flunssalle hyvää tee. Hyvä työntekijä sairastaa näköjään lomallaan. Olen muuten eka kertaa 13-vuoteen 3 päivää jouluna vapaalla ja vielä uusi vuosikin on vp. Raketteja en ole nähny ku äitiyslomalla olessani, koska olen aina ollut safarilla.

Tänään tupsahti Lapinkoira-lehti postilaatikkoon ja muutama päivä sitten Siperianhusky ja Seisinki. Olipas muuten nätti parkkilapinkoira Lapinkoira-lehen kannessa. Nopeasti vilkaisin kaikki lehet ja kunhan tässä joulurauha saavuttaa mielen, niin keskityn sisältöönkin.

Kuvassa oleva jäälyhty on minun joululahjaidea tänä vuonna. En anna kukkia vaan tulppaanijäälyhdyn. Ketkä tommosen saa onkin sitten joulupukin asia.

Rauhallista joulun aikaa kaikille lukijoille toivottaa Tuiskutievan väki!

torstai 16. joulukuuta 2010

Siivousvälineet

Olen tässä miettiny, että millä välineillä ihmiset korjaavat koiriensa jätökset, varsinkin jos koiria on useampia. Mie ostin Oinakalta tuon paskahakun jota golfmailaksikin haukutaan ja "lapion" teki Jani itte Björkkiksen reen pohjamuovista. Siksi siinä on Björkkiksen mainos. Ei siis ole heidän tuote. Oikealla teräslapiolla kun siivoaa, tahtoo selkä kipeytyä. Oinakalla tuo koko siivoussatsi maksaa n.80e eli hakku ja "rikkalapio". Pelkkä hakku oli muutaman kympin. Oinakan tilaussysteemi on hankala, ku sieltä voi tilata vain puhelimella. No onneksi siellä on aina jollakin käyntiä ja tavarat saapi sitä kautta. -Milla-

keskiviikko 15. joulukuuta 2010

ulkoilemassa


Kävelimmä pitkästä aikaa lenkin jäällä. Siellä on vielä ihan mukava käveleskellä, kun lunta on niin vähän. Samaania en päästä enää irti, ettei se juokse itteään hengiltä, kun tuo kuulokin tuntuu heikenneen tai halu kuulla. Eikä sen kroppa kestä enää revittelyä. Samaani juoksis kuitenkin Saltin kanssa kilpaa. Olen muuten päättäny kastroida Saltin, mutta milloin, se on vielä avoin. Viimistään ensi syksynä olen ajatellu tämän operaation toteuttaa. Jospa tuo kusiongelma ratkeaisi sillä tai ainakin helpottaisi.
-Milla-

maanantai 13. joulukuuta 2010

Levotonta yöelämää

Nyt kun Samaani ja Saltti ovat lääkityksellä, niin yöelämä meillä on vilkastunut huomattavasti. Poikia pittää käyttää keskellä yötä pissalla ja ku tuonne pakkaseen lähet, niin siellä piristyy kummasti. Ei se uni tule enää niin helposti. Varsinki jos pari kertaa pittää mennä ulos. Lapsetki vielä herättelevät. Tuiskukin teki pissat viime yönä matolle. Sitä se ei ole kyllä tehny, ku pentuna viimeksi. Onkhaan sillekki tullu jo vanhuus. Mutta liikettä meillä on öisin. Janiki toipuu vielä myyräkuumeesta ja vessassa ramppaamien ei ole vielä täysin ohi. Perheen naiset tuntuvat olevan rauhallisimpia öisin. Torstaina menen taas Nivunkiin, jospa siellä sais saunatuvassa nukkua rauhassa.
-Milla-

lauantai 11. joulukuuta 2010

Reissu tehty

Kaksi päivää ajelimma kovassa pakkasessa, kait jotain -27 astetta. Mie sain itteni piettyä aika hyvin lämpimänä ja sormetkin ovat vielä tallella. Laitoinki kaksi heatbackiä per hanska ihan varmuuden vuoksi. Petra siis juoksi ensimmäisen yö safarinsa. Eilen aamulla vielä mietin, että otanko neitin matkaan vai en. Päätin kuitenki ottaa ja näin jälkeen päin, hyvä niin. Peeta jaksoi juosta loistavasti. Yöpymistä myös jännitin eli siis saisinko nukkua vai riekkuuko Peeta koko yön. Rauhallista kuitenki oli melkein koko yön. Mulla oli matkassa vain pari asiakasta ja siksi olikin hyvä ottaa nyt Peeta mukaan, koska koiria oli niin vähän ja pystyin pitämään neitin kurissa. Ei se varmaan oppinu mitään huonoja tapoja. Rauhoittumista vielä kaipaisin. Pitäs vain löytää rauhallinen, jopa flekmaattinen kaveri malliksi vierelle. Samaanihan ois hyvä, mutta eihän tuo sydänvaivanen ennää mihinkään pysty. Aika väsyny olo eka yöretken jälkeen. Tuo nukkuminen oli vähä huonoa, mutta se ei johtunu koirista. Tammikuun eka viikolla mulla on jo viikkoretki. Onneksi ei tarvinnu uutena vuotena lähteä. Taitaa olla ensimmäinen uusi vuosi 13 vuoteen, kun en ole safarilla. Pari uutta vuotta olen ollu pakosta kotona vauvan kanssa.
-Milla-

torstai 9. joulukuuta 2010

Pellossa

Kävin tänään Pellossa Samaanin kanssa. Pekka otti sydänfilmin ja röntgenkuvan. Samaanilla on ainakin sydämessä häikkää ja sai kokeeksi sydänlääkkeet. Jos oikein ymmärsin, niin Samaanilla on hiippaläpän vajaatoiminta. Vettä oli edelleen runsaasti keuhkoissa. Kuukauden kokeillaan tällä lääkityksellä ja tietysti nesteepoistolääkitys jatkuu. Samaani oli niin laihassa kunnossa, että röntgenkuva piti ottaa pariin otteeseen, ku 22kg mukaan otettu kuva ei onnistunut. Samaanin normaali paino on 25-27kg. Saltti sai myös kusiongelmaansa lääkityksen ja jos ne ei auta, niin kokeilaan toista lääkettä ja viimisenä vaihtoehtona on sitten kastraatio. Näin muuten tuolla etelässä auringon. Täällähän semmosta ihmettä ei nyt näe. Huomenna ois Safarille lähtö, mutta en ole varma, ovatko asiakkaat päässet tulemaan. Yhen yön reissu olis näin alkutalvesta. Saa nuo innokkaammat lähteä viikkoretkille alkukaudesta. Loppuis jo tuo lakko. Meiltä loppuu työt, ku asiakkaat ei pääse tänne.
-Milla-

tiistai 7. joulukuuta 2010

joulukalenteri

Tyttö sai tänään postissa kuvassa olevan joulukalenterin. Kalenteri on käyttökiellossa äitin käskystä. On se sen verran erilainen kalenteri ja hieno. Onkos nuo nyt show vai oldline koiria??? Sama se, huskeja kaikki. Vielen Dank Heide! Kyllä ne Saksassa tekevät kaikenlaista. Siellä huskyt ovatkin aivan eriarvostusluokassa, ku täällä kotomaassa. -Milla-

sorellit

Tässä vihdoin kuva kengistä, joissa ei jalat palele. Luulen, että syy on nuissa pohjallisissa, ku niitä on peräti neljä kappaletta. Harmi vain, että näitä ei saa kaupasta.
-Milla-

lauantai 4. joulukuuta 2010

Kaamos alkaa

Joulukuu on jo hyvällä alulla ja Tuiskutieva alkaa valmistautua joulun tuloon. Kaamos on pikku hiljaa hiipinyt ja vienyt meiltä auringonvalon. Vielä eilen jostain korkealta näki valonpilkahdusta.

Ensi viikolla toivottavasti saan ajan Samaanille keuhkoröntgeniin. Pelloon asti joudun ajamaan eli 150km suunta. Kuvista toivottavasti selviää vesikeuhkon syy. Samaani oireilee aika pahasti lääkityksestä huolimatta. Ruoka on onneksi maistunu hyvin. Saltin yskä on parantunut jo aikoja sitten ja Tuiskun haavatkin ovat menneen talven lumia.
-Milla-

tiistai 30. marraskuuta 2010

viimeiset auringon säteet




Kävin tänään Torasjärven kämpille laittamassa koirien yöpymisketjut paikoilleen ja vielä sain nähdä auringon tämän vuoden puolella. Tällä viikollahan alkaa täällä kaamosaika. Joskus jos on oikein pilvistä menee pari kuukauttakin, ettei aurinkoa näy. Tämä marraskuu on ollut ekstra kylmä ja taivas kirkas, joten auringon säteistä on saanut nauttia ihan urakalla.
Koirat kotona sai matokuurit. Annoin tällä kertaa Drontalia.
-Milla-
"Kun olet tehnyt parhaasi, voit odotella tuloksia kaikessa rauhassa."

sunnuntai 28. marraskuuta 2010

Suomulla!

Kävin viikonloppuna Suomulla MLL:n Lapin Piirin syystapaamisessa/kokouksessa. Olisimma poikenneet jollakin tarhalla, mutta eihän siellä mitään huskeja ollut. Ainoita jotka olivat mainoksia laittaneet olivat Kotahusky ja Polar Light Tours. Ainakin PLT on Posiolla ja Kotahusky vissiin Kuusamon suunnalla. Polar Light Tours on minun vanhan kollegan yritys. Siellä olis kans mukava joskus piipahtaa. Jotku ne uskaltaa lentää omilla siivillä ja perustaa firman. Mie varmaan olen ikuisesti toisen kannattelemana. On se niin paljo helpompaa...
-Milla-

perjantai 26. marraskuuta 2010

Treeniä pakkasessa

Tänään Peeta sai juosta johtajakoirien takana, ku ohitukset ovat alkaneet neitillä sujumaan ongelmitta. Tällä viikolla ei koirat ole päässeet juoksemaan kuin pari kertaa. Jos joku tuttu haluaa ens viikolla tulla ajamaan koirilla, niin ottakaa yhteyttä. Ehkä se on mahollista ja ensi viikolla vielä treeniapua tarvitaan ja sitten alkaa hulabaloo...

Kaamoskuva Oloksen takaa.
-Milla-

keskiviikko 24. marraskuuta 2010

Pakkanen kiristyy

Tänään mittari pysyi tasaisesti siinä kolmenkympin tietämillä siis nollan alapuolella. Eli aika kaalo päivä oli, mutta kaunis. Olisin ottanu kuvia, mutta olin kokopäiväsafarilla ja sormia oli varjeltava kylmältä kaikin keinoin. Laitoin pari lämpöpussia per hanska ja aika hyvin pysy tassut lämpimänä. Nuo sormet on minun ongelma näin pakkasella. Eipä näytä hyvältä, sillä ilma viilenee tai ainaki ratio niin sano. Kylmä arktinen ilmamassa on saapumassa pohjoiseen... kuinkahan kylmä ja koska saapuu??? Varpaitten kanssa ei ole ollu pariin vuoteen ongelmia, ku työpaikalta saatiin Prinssi Albertille suunnitellut Sorellit. Pari vuotta sitte herra lähti kuukaudeksi etelämantereelle ja tietenki hän tarvitti sinne hyvät kengät. Ku semmosia ei ollu, niin kyllähän Monacon Albertille kengät täytyy tehä. Ovat muuten hyvät, mutta painavat. Voisin laittaa kuvia kengistä, mutta nythän ne tietenki on töissä.

Nanuq oli juoksemassa tänään päiväretkeä, mutta Peeta ei vielä nuin pitkille retkille pääse. Nanuq veti hienosti ja jaksoi lounastauollakin oottaa ihan hiljaa. Ensi kuussa Peeta täyttää 1v. Jouluna on sitte yksvuotis juhlat.
Lähenpä tästä tekemään piparitaikinaa...Rauhallista Joulun odotusta kaikille!

-Milla-

perjantai 19. marraskuuta 2010

Pakkaset jatkuu

Tältä näyttää talvinen näkymä tarhalta. Vielä on hiljasta, mutta parin viikon päästä räjähtää joulusesonki pyörimään.
Paleltunut musheri.
Petra omassa tarhassaan kavereidensa kanssa. Peeta on keskimmäinen.
-Milla-
"Älä koskaan pelkää ilmaista sitä, mitä on sydämelläsi. Pienestä kipinästä kasvaa joskus liekki, jonka loimussa voi monta kuukautta lämmitellä käsiään joku, jota rakastat tai joku, jonka tunnet vain ohimennen." -Faith Baldwin

tiistai 16. marraskuuta 2010

pakkaskuvia




Väylä alkaa pikku hiljaa jäätymään. Yleensä uuden vuoden tienoilla uskallamma ajaa väylän rantaa pohjoseen päin.






Petra takana pyörässä oikealla. Pakkasta oli 25 astetta, mutta muutaman kuvan kerkesin ottaa ennenkuin pakkasukko alkoi puhaltelemaan kylmää minun sormiin. Aurinko nousee vielä tämän ja ens viikon horisontin yläpuolelle, mutta sitten joulukuun alussa alkaakin kaamos ja aurinko ei enää jaksa nousta meitä lämmittämään.
-Milla-
"Iloinen mieli on lääke pitkään ikään. Kevyt sydän jaksaa kauemmin."

maanantai 15. marraskuuta 2010

Pakkasia pitelee

Marraskuu on minun lempikuukausi. Vaikka mie olen Harrinivan kylmänarin ihminen, silti nautin nyt tuolla koirilla ajella. Luonto on niin kaunis, puut ihanassa huurussa ja aurinkokin vielä horisontin yläpuolella jaksaa vähän aikaa paistaa. Mie ottasin kyllä kuvia, mutta näpit jäätyy jos otan ne heatbagien suojasta pois. Tällä hetkellä ajelemma treeninä 17km ja pakkastaha on se 20astetta.

Nunuq taisi tulla isäinpäivänä isäksi. Minun johtajakoira oli piilotellu juoksunsa niin hyvin, etten ollut sitä hoksanu ja ihan liian aikasin, etten vielä arvanu sen olevan juoksussa. Mutta kolme ihanaa pentuahan sieltä tuli ja ainoa isäehokas oikeastaan taitaa olla Nanuq. Hiukan tukala tilanne tulevana talvena, ku Julla päättiki jäähä äitiyslomalle ja mie oisin neitiä johossa omassa valjakossani tarvinu. Nyt ois nimiehotuksille aihetta. Pentue on V-kirjaimella. Ehotuksia on jo Voima, Voitto ja Vimma. Toiset ois Vargo Vanda ja Volf. Pennuthan on tieten Harrinivan vaikka Nanuq sinne väliin oli päässytki, mutta minun laumaan tulevat ja mie nimet annan. Eli kaksi poikaa ja yksi prinsessa.
-Milla-

"Teitpä mitä tahansa, on älykkyyden merkki jos sinulla on hauskaa sitä tehdessään."

lauantai 13. marraskuuta 2010

Yskää...

Tuisku on innoissaa. Kelkkailukausi on avattu.



Nyt yskii Tuiskukin. Kaksi viikkoa Saltin jälkeen alkoi Tuiskun niiskutus. Nyt seuraan tarviiko lääkekuurin vai meneekö ittestään ohi. Saltti yskii vielä satunnaisesti. Samaanin lääkitystä minun täytyi nostaa taas normaalille tasolle eli yksi tabletti kaksi kertaa päivässä. Sen oireet pysyvät kahella tabletilla pois. On tämä yhtä lääkesouvia. Samaanin jouvun varmaan viemään pikkuleikolle eläinlääkäriin kun sen silmäluomeen on kasvanut häiritsevä luomi tai kasvain. Salttia tuo luomi eniten häiritsee ja se nuolee Sampan silmää, jos en ole koko ajan kieltämässä. Silmän ympärys onkin jo ihan punainen nuolemisesta. Koiratarhalla Peetan ja Nanuqin treenit ovat jo siirtyneet rekitreeneihin eli matka on jo 17km. Ohessa kuva Petran rekiretkestä. Peeta juoksee takana oikealla.
Mukavaa viikonloppua, itse parantelen oloa... oksennustauti iski eilen.
-Milla-
"Kynttilän valo ei himmene, jos liekillä sytyttää toisenkin kynttilän."

torstai 4. marraskuuta 2010

Lääkkeet tehoaa

Samaanin lääkemäärää olen voinut jo onneksi alentaa. Se sai aluksi 1 tabletin 2kertaa päivässä. Eilen eka kerran annoin vain yhen tabletin. Oksentaminen on oikeastaan loppunu. Ens viikolla selviää Sampan jatkolääkitys. Nyt Samaani juo tavallista enemmään, joka johtuu varmaan lääkkeistä.

Saltin yskiminen on ehkäpä hiukan parantunu. Kuuri on vasta puolessa välissä, joten toivoa paranemisesta on. Tuiskunkin haavat ovat jo melkein kiinni, joten paranemisprosessia täällä tapahtuu kaikilla.
-Milla-

" Sanomisen ja tekemisen välillä on moni kenkäpari kulunut."

maanantai 1. marraskuuta 2010

Lääkekuurit

Saltin yskä pahenee lääkekuurista huolimatta. Mikäköhän sillä oikein on? Samaaninkaan annostusta en ole päässy pienentämään vaikka parin päivän päästä lääkkeen aloituksesta olisi ollut mahdollista pienentää annostusta. Oireet vain eivät ole parantuneet. Samaanin oireet ymmärrän ku se on jo niin vanha, mutta tuo Saltti hiukan mietityttää. Perjantaina, ainoan vapaapäiväni, olen Rovaniemellä, joten ei tässä oikein eläinlääkäriinkään ehi. Toivottavasti lääkäriä ei tarvittas ja oireet paranee ajan kanssa.

Petra ja Nanuq juoksevat jo 9km. Reitti on jänkkäkohista sen verran kovettunu, että nyt pääsee jo pitemmälle. Petra on jo rauhoittunu steikkarissa. Ehkä sitä vaatii omalta koiralta enemmän käytöstapoja. Kyllä Peetasta kelpo koira tulee. Se ei ainakaan ole ihan nässö vaan pitää huolen esim. ruokakupistaan.
-Milla-

"Unohda pilviset päivät, mutta älä aurinkoisia tunteja.
Unohda ikävät hetket, mutta älä hetkiä voitettuja.
Unohda virheet, joita ei voi korjata, mutta älä erehdysten tuomaa oppia.
Unohda epäonni, joka täytyy kohdata, mutta älä aikaa, jolloin onni alkoi potkia.
Unohda päivät, jotka olet ollut yksin, mutta älä kohtaamaasi hymyilevää kulkijaa.
Unohda suunnitelmat, jotka eivät toimineet,
mutta älä koskaan unohda kantaa mielessäsi unelmaa."

lauantai 30. lokakuuta 2010

perjantai 29. lokakuuta 2010

Eläinlääkärissä

Tänään lähin aamusta lumisateessa ajelemaan kohti Kolaria eläinlääkäriin. Tie oli niin huonossa kunnossa, etten uskaltanu ajaa kuin 60km/h, mutta perille ehin ajoissa. Mulla oli mukana Samaani ja Saltti. Samaani on jo pari kuukautta oireillu. Se oksentaa limaa tai siis yrittää oksentaa, muttei mitään tule. Sydän kuulosti hyvältä, mutta herran ikä huomioon ottaen siellä pumpussa on varmasti jo jotaki häikkää. Keuhkot rahisivat pahasti ja el epäili keuhkoissa olevan nestettä. Nyt Samppa saa nesteenpoistolääkettä aluksi viikon ja sitte katotaan tilanne uusiksi.

Saltilla oli kuumetta ja rohinaa myös keuhkoissa. Mutta onko virus yltyny tulehdukseksi vai onko sillä joku muu, sitä ei tietenkään tiijä. Lääkekuurille myös Salttiherra joutu. Kefalex kuuri tuli tällä kertaa ku edellinen oli synulux. Eli kaikki kolme herraa on nyt lääkekuurilla. Tuiskun kuurikin jatkuu ku haavat ei oikein meinaa parantua. Ollaan sitten kotitantereella niin kauan kun herrat paranevat.
-Milla-

" Elämä opettaa vain niitä, jotka sitä opiskelevat."

tiistai 26. lokakuuta 2010

Manmat



Viime keväänä kävin hiihtelemässä Nanuqin kanssa Käsivarressa ja silloin päätin ostaa Manmatin hiihtovyön, jossa on narut jalkovälissä. Björkkiksen vyö nousi kokoajan liian korkealle ja se oli ahistavaa. Kun ostin vyön, niin ostimpa samalla tuon joustohiihtonarun kahelle koiralle. Kaulapanta oli ihan heräteostos, mutta siinä oli niin ihana kuosi, etten voinu vastustaa kiusausta ostaa sitä. Rekipussin ostin Inkun rekeen ja talvella mie voin myös käyttää sitä ison kuormareen päällä. Laitan siihen lounaskamppeet ja kaikki tavarat, jotka pitää olla helposti saatavilla. Idean sain tunturissa joltain malamuutti mieheltä. Hänellä oli pikkurekipussi kiinnitettynä reen päällä. Silloin et tartte aukasta koko rekeä.
-Milla-
"Pilko suuret ongelmat pieniksi,
hio pienet pölyksi ja puhalla taivaan tuuliin."

maanantai 25. lokakuuta 2010

Nanuq juhlii!


PALJON ONNEA PIENI JÄÄKURHUSENI!

Nanuq täytti 2 vuotta 24.10. Eilen unohtu onnitella, koska Sirje oli kylässä ja siinä tohinassa unohtu Nanuqin juhlat kokonaan.
-Milla-
" On asioita joita kuunnellaan korvilla.
On asioita joita kuunnellaan silmillä.
Ja on asioita, joita kuulee vain sydämellä,
myötäelämisellä."

sunnuntai 24. lokakuuta 2010

Samaani ja Sirje sisko




Samaanin sisko Sirje tuli vierailulle Kajaanista asti. Toivottavasti ei ole viimeinen vanhusten tapaaminen. Sirjelle sattui meillä joku kohtausjuttu. Ulkoillessa se oli yhtäkkiä alkanut uliseen ja sitten se oli kellahtanu ulisten kyljelleen. Koira oli koko illan liikkumaton, muttei halvaantunut. Tänään kipulääkkeet jo huikan auttoivat ja Sirje kävi jo itte pihalla. Liikkuminenkin on jo parempaa. Toivomme että se oli paha lihaskramppi selässä eikä mikään muu selkävaiva. Selästä se kipu kuitenkin johtui.
-Milla-
"Olet siellä missä ajatuksesi ovat ja
olet matkalla sinne minne ajatuksesi sinut vievät,
halusit sitä sitten tai et."


perjantai 22. lokakuuta 2010

häkkiprojekti lähes valmis


Häkki on oikeastaan valmis. Koppi siirretään ens kesänä häkin ulkopuolelle ja tuohon kulmaukseen tulee terassi ja vesitiivis katto. Tarhaa ei oikeastaan tänä talvena tarvita. Vasta sitten kun siperialaiset palaavat lomille eli ens toukokuussa.
Tuisku parka on aika kipeä. Se joutu tänään töissä työpaikkakiusatuksi. Muutama ommeltava haava tuli ja paikat kipeiksi. Onneksi joku ehti väliin ja Tuiskulle ei käyny pahemmin. Antibiootti kuuri ja kipulääkettä niin eiköhän se siitä. Haavat pitää tietty puhistaa.
-Milla-
"Linnunpoika hyppää koska se luottaa siipiinsä,
sopuli hyppää koska muutkin hyppäävät.
-Richard Bach

torstai 21. lokakuuta 2010

Räntäsateessa!

Mie olen tänään ollu koko päivän räntäsateessa treenaamassa koiria mönkijällä ja aivan kuin se ei ois mulle riittäny, niin menin vielä työpäivän päätteeksi koirakouluun. Kyllä koiraihmiset ovat hulluja. Tapani totesi koirakoulun alussa ihan oikein, että lähemä kotia ku Niina tiedusteli meijän tavoitteita tänään tai siis mitä haluaisimma tehä. Ihan hullua hommaa kastua tuolla kylmässä koirien takia, mutta niin siellä vaan mennään. Oli se hullua tai ei. Mitäs me ei pikkumussukoitten takia tehtäs. Olin siis yhteensä 9h ulkona räntäsateessa koirien kanssa.

Mie oottelen jännässä milloin se Cantavian narttu tulee juoksuun, jotta vois taas jännätä, tuleeko riittävästi narttuja ja riittääkä mulle koiraa. Mutta aikahan sen näyttää, miten käy. Ja löytyyhän nuita koiranpentuja sitten muualtakin, jos Mielitietyn kanssa ei onnistu.
-Milla-

" On helppo olla samaa mieltä,
on helppo olla mieletön,
vaan enemmän löytää,
kun poikkeaa tieltä ja
oikaisee läpi metsikön."
-Juice Leskinen

maanantai 18. lokakuuta 2010

17.10.Saltti juhlii!


Ihana pieni karhun poikani täyttää tänään vuosia. Neljä vuotta Saltti on ihastuttanut ja vihastuttanut elämäämme ihanalla olemuksellaan. Toivottavasti edessä on vielä monia yhteisiä retkiä ja hienoja hetkiä. Paljon onnea Sagaberran Oloneuvos!
-Milla-

"Tee kaikki hyvä minkä voit,
kaikin keinoin mitä voit,
kaikilla tavoin joilla voit,
kaikissa paikoissa joissa voit,
kaikkina aikoina joina voit,
kaikille niille joille voit,
niin kauan kuin ikinä voit."
-John Wesley

sunnuntai 17. lokakuuta 2010

Luukätköt

Petra on sopeutunut hienosti uuteen kaveriporukkaan. Ruokinnassa neiti ei millään meinaa jaksaa odottaa vuoroaan mutta aika hienosti kaikki viisi koiraa kuitenkin syövät. Pientä opettelua vaatii se, että ruokaämpäriin ei laiteta päätä, vaikka mie olenki keräämässä kuppeja hiukan kauenpana. No seki on vain oppimiskysymys ja aika hyvin se jo uskoo ku kiellän. Petra vain on oppinu sulavasti sujahtamaan ovesta ulos, kun häkin ovi aukeaa. Eihän se mihinkään mene, mutta kaitpa se kotikoiran oikeudella luulee saavansa erikoisoikeuksia ja haluaa juoksennella vapaana. Tänään treenit meni hyvin, tosin steikkarissa neiti on liian äänekäs. Se ei millään malttas olla hiljaa. Nyt kun en tunne Peetan vanhempia, niin en tiijä, onko sukuvika vai opittua tuo kiljuminen. Kun on muitakin komennettavana niin kyllä Peeta vois jo kuunnella ja olla edes 10 sekuntia hiljaa. Ehkä se rauhoittuu kunhan ikää tulee lisää. Malttaa se juuri ja juuri istahtaa valjaiden pukemisen ajaksi.

Kotona koirilla on ollut kissanpäivät. Poronlihaa ne ovat saanet yllinkyllin, osin huonomuististen omistajien takia. Toissa iltana esim. unohtu lihakeitto yöksi pöydälle ja koirathan sen sai seuraavana päivänä. Luita on piha pullollaan. Tuisku on valloittanut lipputangon ympäryksen ja vahtii siellä luuvarastoaan. Samaanilla ja Saltilla on omat kätköt häkissä. Ai niin, häkki on valmis. Laitan kuvia kunhan muistan mennä päivän valossa kuvaamaan sitä.
-Milla-

"Elämä ei koskaan ole niin vaikeaa,
etteikö siitä myönteisellä asenteella
saisi itselleen helpompaa."

perjantai 15. lokakuuta 2010

Samaani nirsoilee

Samaani on taas ollu kaksi päivää syömättä. Mie jo luulin, että nyt on loppu lähellä, mutta ehei. Se vaan ootti parempaa ruokaa. Oskarinliha ja jahtivahti ei maistu meän nirppanokalle jos kuonoon haisee tuore liha. Jani antoi lopulta Sampalle poron maksaa ja lihanpalasia ihan testinä ja kylläpä sille maistu. Ei ollu koira kipeä vaan nirso. Näkö ja kuulokin paranivat kerta heitolla, kun kyseessä oli raaka poronliha. Voiko se olla muka niin fiksu, että ku olema puhuneet porosta yms. niin se jo oottaa sitä ja tavis ruoka ei sitten maistukkaan??? Samaanihan paastoaa jos tarjottu ruoka ei miellytä. Esim. makkaran laadun testaan aina Sampalla. Jos herralle maistuu, on se syömäkelpoista...siis yleensä. Erikoinen koira huskiksi.
-Milla-

torstai 14. lokakuuta 2010

Tarhalta bongattua

Nanuq ja herkutteluhetki.
Tämä koira on siitä kiva koira, että se ei ikinä hyppää ulos häkistä vaan käy vain välillä kattelemassa maisemia. -Milla-

tiistai 12. lokakuuta 2010

Petran ja Nanuqin treenikuvia

Tässä Peeta ja Nanuq oottavat steikkarissa lähtötunnelmissa. Parivaljakko juoksi tänään eka kertaa yhessä ja ihan hyvin vierekkäinjuoksu onnistui. Vähän jännitin, mitä Nanuq meinaa Peetasta, mutta herra ei ärhennelly ollenkaan.

Pieni tauko ja matka jatkuu taas...

Tässä koko työporukka.

Ja reissu tehty. Tällä hetkellä koirat juoksevat 6km. Ehkä parin viikon päästä kutsuu 9km...

Lumi pysyi maassa koko päivän, joten ehkä tämä on pysyvä lumi, tuskin sentään. Petra oli eka yön samassa häkissä koirakavereittensa kanssa ja ihan ongelmitta.Tänään yksi nuori uros vähän ärhenteli Peetalle, mutta ei se vakavaa ollut. Seuraan tilannetta ja jos kaikki menee hyvin, Peeta saa jäähä asumaan neljän muun koiran kanssa. Petralle tekee kyllä hyvää asua muiden koirien kanssa. Ruokinta ja kaikki muu oheistoiminta on hyvä oppia nuorena.
-Milla-
"Yksi tärkeimmistä matkoista
minkä ihminen voi tehdä.
On mennä toista puolitiehen vastaan."

torstai 7. lokakuuta 2010

Purjehtimassa

Tärkeintä maailmassa ei ole se,
missä olemme vaan,
mihin suuntaan olemme menossa.

Satamaan päästäksemme on
meidän purjehdittava joskus tuulen mukana
ja joskus sitä vastaan.

Mutta...Purjehdittava meidän on,
ei ajelehdittava eikä
seisottova ankkurissa.

Koirat tuolla ulkona syövät lampaan lihaisia luita ja mie yritän perehtyä eläinkommunikaatioon. Se onki mielenkiintoista. Toisten mielestä se on täyttä humpuukia ja toisille se on tapa ymmärtää eläimiä. Olen vakaasti yrittäny oppia eläimistä, jottei minun tarttis omaa tyhmyyttäni niille hermostua. Aina kun koirat käyttäytyy typerästi, yritän ymmärtää miksi. Luulen, että turha huutaminen ei auta. Kunpa osaisi pitää itsensä rauhallisena tilanteessa kuin tilanteessa. Yhteyden saaminen koiraan on oikeastaan aika helppoa, kun sen osaa ja luottaa siihen, että osaa. Eläinkommunikaatiokurssit ovat täältä pohjoisesta aika kaukana, joten apua kurssien tiimoilta ei ole oikein saatavilla. Vuosi sitten sain kuitenki tuntumaa Maiccu Kostiasen eläinkommunikaatiotaidoista. Hän hiukan neuvoi ja opasti minua yhden ongelmakoiran kanssa. Ja tuloksia tuli, uskokaa tai älkää. Mulle riittää se, kun itse uskon.
-Milla-

keskiviikko 6. lokakuuta 2010

Lenkillä


Tämmöset ovat meän iltalenkki maastot. Ei ole lenkkipolkuja tai pyöräteitä, mutta metsää löytyy.
-Milla-
"Olkoon iglussasi lämmin,
lampussasi öljyä ja
sydämessä rauha."
-eskimoiden sanonta-

tiistai 5. lokakuuta 2010

Poroparka

Vaikka ilma oli aika kamala, lähin koirien ja kaverin kanssa kävelemään Kangosselän reitin. Kauhea etelätuuli, miltei myrsky puhalsi ja vettäkin hiukan tihutti. Saltti sai laukkoa irti ja Samaani veti vetovyöstä. Reitin loppuvaiheilla eteemme ilmestyi poro. Aivan kuin se olisi tiennyt, että tulemme ja odotteli rauhallisesti polulla meitä. Ensin ihmettelin, miksei se lähde pakoon, mutta sitten hoksasin, että auton allehan se kaveri oli tainut jäädä, kun takapää oli halvaantunut. Mulla oli tietenki puhelin jääny kotia, joten kaverini soitti ensin Janille ja Jani lähellä asuville poromiehille. Jäimme odottamaan miehiä poron lähelle, jottei se karkaa metsään ja katoa. Me kaikki, poro, koirat ja ihmiset odottelimme rauhallisesti, vaikka emme tienneet kauanko avunsaanti kestäisi. Eipäs mennyt kuin varttitunti ja pojat jo astelivat poroa lopettamaan. Meitä se poro ei säikkynyt, mutta kun miehet tulivat, raahautui se vielä parisataa metriä pakoon. No poro pääsi kärsimyksistään ja meille tuli hyvä mieli. Oikeastaan ensin tuli itku, mutta kun näki eläimen kärsivän, niin eihän siinä muu auttanut.
-Milla-

"Toista täytyy työntää, toinen liikkuu itsestään. Siinä on se ero."

maanantai 4. lokakuuta 2010

Tänään on kansainvälinen eläinten päivä. En kyllä tiijä, miten sitä pitäis juhlia. Enemmän rapsutuksia kenties? Petra kävi tänään vetämässä neljä kilometriä. Hienosti meni myös tunneliin meno ja siltojen ylitykset. Tarharuokakin on alkanut maistumaan...ehkä pakon edessä. Hiukan neiti on rauhaton, kun joutuu olemaa ketjussa. Ihan vielä en uskalla laittaa tarhaan. Haluan että muut tutustuvat Petraan ja ottavat sen laumaan hyvillä mielin. Jos olis kahen koiran tarha vapaana, niin sinnehän Petra olis helppo laittaa. Neljän koiran tarhaan meneminen on vielä liian vaarallista. Saattasivat vielä rökittää Peeta paran. Kun itte olen paikalla, Peeta on ollu häkissä, mutten yöksi ole vielä uskaltanu jättää. No kaikki aikanaan ja koiran etu ennenkaikkea.

Saltti käväsi eilen koirakoulussa ja jee jee kerranki oli porukkaa. Saltti sai haistella hajuja eikä tietenkään minusta välittäny, mutta hyvää harjoittelua oli kerrankin. Tuo kontaktin otto vieraammassa paikassa kun tuottaa mulle päävaivaa.
-Milla-

"Työ on vain viipele elämää, se ei ole koko pitsa."

perjantai 1. lokakuuta 2010

Yksi lensi yli käen pesän

Tänään lensi nuorukaiseni pesästä ja muutti viimein koiratarhalle. Ensimmäinen mönkijätreenikin on takana ja hienostihan se meni. Koiratarhan ruoka ei oikein maistunut. Petra katto minua kysyvästi, mitä tuolle ruualle pitäs tehä, onko se syötävää? Seurasi sitten muita ja suostui maistamaan, mutta kuppiinhan se ruoka jäi. Ehkä huomenna paremmalla menestyksellä. Petran ilme vain oli niin hauska kun se maistoi ruokaa. Mie sanoin, että valitettavasti se on nyt sinun päivän menyy. Muuta ruokaa ei tule. Aikamoinen päivä Petralla kaikkinensa. On aika iso asia totutella asumaan tarhalla, jossa on yli neljäsataa työkaveria + met kaksjalkaset. Ja sitten suoraan mönkijän eteen laukkomaan, mutta Petra oli kuin vanhatekijä. Ekat 20m katteli taaksi ja sitten hokasi, että nythän pitää vetää ja sitten mentiin eikä meinattu. Kuviakin otin ja laitan niitä blogiin kunhan ehin. Ensimmäinen yö ilman Petraa... Aika outo olo.

Joka tapauksessa
kaikesta huolimatta
tänään alkaa viikonloppu.
Ihanaa syksyntuoksuista viikonloppua kaikille!
-Milla-

keskiviikko 29. syyskuuta 2010

Tassuja

Samaani 13,5v ottaa jo aika rauhallisesti. Haluaisin Sampan näköisen koiran joten täytyy vissiin ottaa old line. Ne on aika usein mustavalkosia. Samaanihan ei ole old line vaan ihan tavis käyttölinjainen.
Tuiskutievan auto sai tassun jäljet peräosaan. Tilasin tarrat www.ilowilla.fi :sta. Sieltä muuten löytyy kaikkea ihanaa koiraihmisille.
-Milla-