Tassuja

Samaani 13,5v ottaa jo aika rauhallisesti. Haluaisin Sampan näköisen koiran joten täytyy vissiin ottaa old line. Ne on aika usein mustavalkosia. Samaanihan ei ole old line vaan ihan tavis käyttölinjainen.

Tuiskutievan auto sai tassun jäljet peräosaan. Tilasin tarrat www.ilowilla.fi :sta. Sieltä muuten löytyy kaikkea ihanaa koiraihmisille.

-Milla-

Saltti taas karkuteillä

Saltti se käväsi taas viime yönä reissussa. Tällä kertaa hoksasin heti herran häipyneen ja hyppäsin autoon ja sautoin koiran jo postilaatikolla eli muutaman sadan metrin päässä. Saltti lisäsi vain vauhtia kun näki auton. Ajoin sen ohi ja pysähyin muutaman sadan metrin päähän. Ihan hyvin se antoi kiinni. Ehkä se oli saanu liian vähän liikuntaa ja päätti pimeän turvin kävästä lenkillä.

Tänään sain ittekki hiukan liikuntaa kun käväsin pari kilometriä juoksemassa koirien kanssa. Tosin huskien kanssa juokseminen on aika helppoa. Peeta vetää kuin viimistä päivää, Samaani jo löysäilee, mutta iso apu niistä kuitenki on minun kunnolla.
-Milla-

"Määrä on jotakin, jonka voi laskea.
Laatu on jotakin, johon voi luottaa."

syystunnelmia

Ruska alkaa olla jo ohi ja Väylän vesi on aika alhaala, muttei mitenkään ennätys alhaalla. Kävin Peetan kanssa joen rannalla kävelyllä. Perässä Peetalla oli jäljestys naru, jonka ostin Ruottista. Se on samaa materiaalia ku nykyaikainen suopunki. Peeta saa juosta vapaammin irti, kun naru hengaa perässä.

Saltin yskä on muuten jo parantunut. Tänään Saltti käväsi taas suunnistuskoulussa. Mukavaa vaihtelua koirille, ku pääsevät välillä kylille täältä syrjäperältä. Saltin häkki on muuten valmis, mutta koppi pitää vielä laittaa paikoilleen. Olen päättänyt laittaa kopin häkin ulkopuolelle. Täällä pitää ottaa huomioon talven lumivara, joten ulkopuolella koppi on aika korkealla. Näyttääköhän se hassulta??? No sen näkee sitten.

Samaani on taas päättäny syödä vain hirvenlihaa. Eilen se sai lihaisan luun ja tänään ei tavisruoka maistunu. Eilen en edes tarjonnut muuta kuin luita, joten olis luullu tänään ruuan maittavan, mutta ei. Janilla oli kuitenki jemmassa joku hirvenlihaköntti, jonka herra sai. Taitaa tulla Sampalla muutama nälkäpäivä, kun ottaa hirveä ja sitä ei enää tarjotakkaan. Joskus olen aatellu, että pitäs pyytää Samaanille pari hirveä vuodessa niin se pysyis hyvässä kunnossa. Samaani on semmonen laatutietoinen ruuan suhteen. Esim. halvat makkarat ei sille maistu.

Häkkiprojekti edistyy

Tänään saimme häkin pohjalle hiekkaa pari kuormaa. Janilla on nyt kova homma sen levityksessä. Mie saan töissä lappaa ihan riittävästi hiekkaa joten Jani hoitaa hiekkahommat kotona. Häkki on varmaan huomenna jo valmis. Kunhan etuseinään Jani naulaa verkon. Vielä mietin laitanko kopin häkin ulkopuolelle vai sisäpuolelle. Jos se on ulkopuolella säästyy tilaa aikalailla. Tuossa häkissähän on semmonen parin neliön "siipi", johon on tarkoitus rakentaa loikoiluterassi ja päälle vesitiivis katto. Joten kopin katolla ei olis oikeastaan tarvetta. Haaveena olis myös rakentaa jonkinlainen kiipeilyjuttu, mutta minkälainen, sen näkee tulevaisuudessa.

Koirat saivat eilen hirven konttiluita. Vaikka meän perheessä ei mettästetä, silti pysymme hyvin hirvenlihassa, kiitos tuttujen ja sukulaisten.

Tänään Saltti kävi suunnistuskoulussa tai siis juoksi mukana. Ingalla on pari kertaa viikossa suunnistusta ja silloin hyvä juoksuttaa koiraa irti. Saltin oli pakko seurata koko ajan ja olla lähettyvillä, koska mentiin mettien, soitten ja pensikoitten läpi. Ei siis pelkästään polkuja pitkin. Jos se jäi nuuskimaan liian pitkäksi aikaa, olimme jo kaukana.

-Milla-

"Useimmat taidot vaativat pitkää opiskelua ja harjoittelua, mutta niistä hyödyllisin, palvelun taito, vaatii vain halua."

Saltin karkumatka

Mulla oli kaikki neljä koiraa viime yönä sisällä ja keskellä yötä jollaki tuli hätä ulos. Päätin kuitenki käyttää samalla kaikki pihalla. Saltti ja Tuisku ovat aina irti. Peeta ja Samaani käyvät varmuuden vuoksi pitkän narun kanssa pihalla. Saltti katosi samantien pimeyteen. Käväsin välillä vessassa ja jatkoin huutelua. Ei kuulu eikä näy. Yöpaitasillaan hyppäsin auton kyytiin, kun arvasin Saltin suunistaneen kylille. Siellähän se jolkotteli kohti koulua. Olen jo vuoden verran suunnitellu Saltin kastrointia, mutta siirtäny sitä aina. Olen halunnut vielä käydä näyttelyissä sen kanssa. Nyt alkaa taas kastraatioaate saamaan vahvistusta. Sen jälkeen kun Saltti teki Riesan kanssa pennut, se on alkanu karkailemaan. Jos tuo tilanne ei ala paranemaan, niin pallit lähtee. Ehkä sen matsoilu kans vähenis sitä myöten.
-Milla-

"Mikäli et lähde haluamasi perään, et koskaan saa sitä. Jos et kysy, vastaus on aina ei. Jos et astu eteenpäin, olet aina samassa paikassa".

Häkkiprojekti

Häkkiprojekti edistyy. Janilla on kova kiire saaha se valmiiksi ennen pakkasia. Tänään ostetaan verkkoa pohjamateriaaliksi. Rautanetissä oli jotain vaurioitunutta pientaloverkkoa ja saahaan sitä halvalla. Sitten kun pohjaverkko on paikallaan, tulee pari traktorin kuormaa hiekkaa. Oikeastaan häkillä ei ole kiire. Sitä tarvitaan vasta ensi toukokuussa kun Nanuq ja Peeta kotiutuvat.

Elän jo "suruaikoja", kun Peetan muutto lähenee. Välillä jo päätän, että neiti jää talveksi kotiin, mutta mutta... Eiköhän se enemmän opi rekikoiran elämästä muiden lajitoverien kanssa kuin kotona lapinkoirien kanssa. Ei Peeta mihinkään kauas lähe ja näen sitä joka päivä, mutten täällä kotona. Silti tuntuu jotenki haikealta. Sama juttu oli Nanuqin kanssa, mutta mie luulen, että Nanuq ja Peeta pärjäävät tarhalla oikein hyvin. Pitää muistaa että siperianhuskyt rakastavat vetämistä ja sitä ne nyt saavat tarhalla tehä. Viime yön Peeta nukkui Iidarin sängyssä ja siksi tässä vähän haikein mielin ollaan ku se on viime aikoina ryhdistäytyny sisäkoirana. Muista Milla huskyt on onnellisia rekikoirina!!!!...tätä minun pitää ittelle hokea joka päivä.
-Milla-

"Muistappa vain, että se asenne jonka vallassa heräät, ratkaisee millainen päivästäsi tulee".

Luennolla

Tänään kävin kuuntelemassa luentoa koirien käyttäytymisestä. Luennoitsija oli Jenkeistä asti tullut tänne. Väkeä oli valitettavasti vähän, vaikka aihe oli mielenkiintoinen ja mielestäni asiasta oli hyvin informoitu. No muutama asia selvisi, mutten ala tässä kaikkia komentoimaan. Ruohon syönnistä sen verran, että on ihan normaalia, jos koira syö ruohoa. Se on vaistomaista toimintaa poistaa elimistöstä loisia, vaikkei niitä oikeasti olisikaan. Koirahan ei voi tietää, onko sillä matoja vai ei. Ruohon syönti ei siis ole merkki sairaudesta. Ounasjokilaakson kennelkerho järjesti tapahtuman, muttei metsästysväki tullut ollenkaan paikalle. Ehkä porukat ovat hirvimettällä tai marjassa tai ties missä. Tai he tietävät jo kaiken koirista, eivätkä tarvi lisätietoa. Harmittaa kun kerranki tuommonen tilaisuus ja sitten väki ei vaivaudu paikalle.

Samaani on innostunut syömään nenäliinoja ja kaikenlaisia papereita. Yrittääköhän sekin urbaanein keinoin poistaa loisia. Samppa syö kyllä myös paljon ruohoa. Samaanista on muuten vanhimmiten tullut varsinainen jästipää. Mie kyllä tiijän että sen kuulo on huonontunut ja sitä se käyttää varsin kätevästi hyväkseen. Ei Samppa kuuro ole vaikka joskus kuuroa leikkiikin. Herra siis tekee asiat juuri kuin herra haluaa, ei miten mie haluasin. Nämä minun siperialaiset tuntuvat olevan varsin nirsoja kavereita. Olen lisännyt piimää ruokaan, mutta kahtena päivänä molemmat ovat jättäneet syömättä. Lapinkoirille kyllä kelpaa.
-milla-

"Mahdollisuudet ovat yksi miljoonasta, että sinulla voisi olla ongelmia joita et voi poistaa muuttamalla omaa asennettasi."

Nanuq ja aamurusko

Sain vihdoin aikaseksi ottaa kameran matkaan töihin. Napsasin muutaman kuvan Nanuqista. Tuon aurinkokuvan otin tänä aamuna omasta rannasta 06.15. Aurinko heijasti niin hienosti järven pintaan vaikka itse aurinkoa ei oikeastaan näkynyt. Oli ihan pakko kävästä ottamassa kuvia vaikka pokkarilla ei tuommosia maisemakuvia voi ottaakaan. Mutta otinpa kuitenkin. Olenki päättäny, että jos ja kun Tuiskutievassa on joskus koiranpentuja, niin niillä rahoilla ostetaan hyvä järjestelmä digikamera. Mulla on tällä hetkellä manuaalinen järjestelmäkamera, muttei sillä enää tule otettua kuvia.

Tuiskutievan häkkitila on laajenemassa. Toisen häkin viereen on nousemassa uusi häkki. Tällä kertaa siitä ei tehdä huskyn pitävää vaan ihan tavallisesta koiraverkosta ja puuovella varustettuna. Se tulee näin tehtynä huomattavasti halvemmaksi. Saltti saa muuttaa omaan häkkiin ja siperialaiset voivat asuttaa vanhaa ja turvallista häkkiä. Tosin talvellahan siellä on tilaa, kun työtätekevät asustavat lumikauden koiratarhalla. Hiekkaa pitää tuoda ainakin kaksi rattorinkuormaa, jotta saadaan nostetuksi maapohjaa riittävästi.

Saltin köhiminen jatkuu. Antibiootit ei nyt oikein pure tai diagnoosi oli väärä. Katotaan ensi viikko vielä miten käy. Eläinlääkäri käy vain torstaisin Muoniossa, joten sinne tähdätään jos tilanne ei muutu. Hettaan asti 100km en aijo yskän takia ajaa. Samaanikin yskii ja köhii. Tämä ei ole kennelyskää jos joku sitä epäilee... Se tuli sairastettua viime keväänä ja tämä kuulostaa erilaiselta. Nyt lähen Samaanin ja Petran kanssa ruskaa ihailemaan Pitkänveonvaaraan. Taitaa se Salttikin matkaan päästä.

-Milla-

"Ellet halua mitään, elämäsi sinulle varaamat työkalut ruostuvat."

Lapin Ruska

Tänä syksynä ei kuulemma ole hyvä ruska, mutta minusta se on aivan ihana. Puut ovat värikkäät ja maaruska on parhaimmilaan. Muutamana aamuna on ollut jo pakkasta. Pitäis hankkia jostain olkia koirienkoppeihin.

Petra on opetellut sisäkoiran elämää ja nyt on sisäsiisteys kohillaan. Pissa lirahtaa lattialle vain jos Saltti ärähtää Peetalle. Varmaan tuossa lokaankuun puolella Peeta muuttaa kuitenkin koiratarhalle asumaan. Se onki suuri muutos, mutta sitähän se rekikoirien elämä on. Tarhalla pääsee töihin ja kotona vain pikku lenkille. Muutamana iltana olen Sampan ja Peetan kans ajellu pyörällä, mutta Samaani on oikeastaan liian vanha siihen hommaan. Vauhti ei riitä ja ojien pohjilla on liikaa mielenkiintoista haisteltavaa. En haluais Peetan oppivan pysähtymän silloin kun sitä huvittaa ja Samppa opettaa nyt siihen.

-Milla-

"Se on niin raskasta kun on pakko ja niin helppoa kun haluaa."

Petra ja Samaani työn touhussa

Tänään mulla oli töissä huskyhiking ja päätin ottaa Sampan ja Peetan myös matkaan. Molemmat kävelivät turistin vyössä koko reissun 2h. Ja hienostihan Peeta meni. Veti koko matkan ja vielä innokkaammin jos jäi viimiseksi. Nyt on kerranki rauha maassa ja kaikki lelut, sukat yms. saavat olla rauhassa. Neiti nukkuu... Koiratarhan ruoka ei Peetalle maistunu ja Samaanille ei tietenkään, kun eilen sai hirven lihaa. Kuka sitä eläkkeellä duunareitten ruokaa söis jos parempaaki on tarjolla. Nanuq sai mehevän hirvenlihaluun.
-Milla-

"Kokemukseni mukaan parasta työtä ei tehdä koskaan onnettomana."
Albert Einstein

Valmis vetokoira

Eilen lupasin kertoa miten pyöräily sujui koirien kanssa. Tässä istun ehjänä ja onnellisena. Petra lähti vetämään kuin vanha tekijä. Samaanin kanssa Petra otti ensimmäiset vetotreenit pyörän eessä ja hienosti meni. Piti aika hiljaa ajaa, ettei vanhus kovin rasitu. Mutta jos tokotreenit ei multa oikein suju, niin kyllä mie rekikoiran ossaan kouluttaa. Jos kaikki sujuu Peetan kanssa noin hienosti, niin eipä siinä oikeastaan koiran koulutustaitoja paljo tarvita. Jospa Peetasta tulis koira joka pysäyttäs koko valjakon, jos ja kun emäntä tippuu jalaksilta. Samaanihan jäi aina ( sen kolme kertaa kun olen valjakon menettäny) minua oottamaan muutaman sadan metrin päähän. Antoi aina hiukkasen minun kävellä ja ottaa tuntumaa uran pehmeyteen.

"Aita jolla rajoitat onnistumisesi määrää tai laatua, on itsesi pystyttämä."

-Milla-

Treeniä

Kahen viikon paussin jälkeen oli taas koirakoulua. Tällä kertaa Petra sai tulla mukaan, koska Saltilla oli keuhkoputkentulehdus ja tietenkin lääkekuurilla. Petralla oli hiukan keskittymisvaikeuksia, kun yhtäkkiä näkyi uusia koiria. Petra on ehkä hiukan mettistynyt Kangosjärvellä, kun siellä ei oikein tuota koirapopulaatiota ole. Ja myös suurelta osin minun laiskuuteni ansiosta. En jotenki viitti lähteä kylille koirien kanssa, kun mettässä voivat olla vapaammin. En sano vapaana, joku vielä hermostuu, jos koirat on irti. Niin Saltti on jo viikon yskiny ja köhiny. Olin ihan varma, että sillä on nenäpunkki, muttei ollutkaan kuin vilustunut. Mannela tutki ja totesi keuhkoissa olevan rohinaa ja antoi lääkekuurin. Hyvä niin, punkithan tarttuvat tosi helposti. Tänään yritän ajaa pyörällä Samaanin ja Petran kanssa...Huomenna selviää kuinka mustelmilla olen ja suostuiko Peeta vetämään.

"Käännä silloin tällöin valot pois, nosta kaasupoljin, torju kutsut. Vähemmän voi totta tosiaan olla enemmän."

-Milla-