Hupihukan Nanuq

Hupihukan Nanuq, niin huomaaton koira, että tarvii oranssit valjaat päälle, jotta sen huomaa. No HEH HEH se oli vitsi se.

Suomenlapinkoira Dagolas Violetta astutetaan uroksella Tiilitehtaan Tulisiipi.

Kevätpäivän ilottelua

Vaikka lunta on vielä maassa ja järvi jäässä, niin lämpötila hipoo hellelukemia. Koirat nauttivat täysin rinnoin lämpöisestä kelistä. Lumessa on mukava käydä välillä viilentymässä ja sitten taas jatkaa juoksemista.

Sagaberran Oloneuvos

Saltin kanssa olemme harjoitelleet hakua, mutta olemme todella noviiseja vielä. Tänään olisi taas hakuilta. Kiva kun meilläkin on nyt säännöllistä toimintaa. Lähetinpä mikrosiruttajapaperit tänään kennelliittoon. Saa nähä hyväksythäänkö minua siruttajaksi. Kaikki harjoitukset on tehtynä ja kurssi käytynä, joten ootelhaan tuomiota.

-Milla-

Koira-ajatuksia

Mietin tuossa aijemmin, että olikohan järkevää jättää kaksi pentua kotia. Nyt kuukautta myöhemmin kun asiaa ajattelen, niin vastaus on selvä KYLLÄ. Pennuista on toisille valtavasti seuraa ja se on vain minusta itsestäni kiinni, kuinka saan heidät koulutettua. Oikeastaan mulla ei ollut vaihtoehtoa kuin ottaa kaksi pentua. Skaidi on niin mahtava luonteeltaan, ettei käynyt mielessäkään myydä sitä. Ainoa mitä mietin oli, myynkö Saanan vai en. No en myynyt, koska jos haluaa edelleen kasvattaa koiria, on parempi jalostaa omalla jalostumateriaalilla. Silloin tietää mitä tilaa. Jos Saanasta ei tule hyvää koiraa, niin tiedänpä ainakin, että jätän hänet käyttämättä jalostukseen.

Biegga sijoitusnarttuni on nyt aloittelemassa juoksua. Tarkoitus on neiti astuttaa Ahvatuulen kennelissä asuvalla uroksella Erätytön Sahpella. Pieni mustavarjo leijuu tämän suunnitelman yllä, sillä Kennelliitossa Sahpen lonkkatulokset olivat hävinneet bittiavaruuteen. Maanantaiaamuna ahistellaan vielä KL:n eläinlääkäriä ja toivotaan parasta. Molempien vanhempien puolella on melkein kaikka a-lonkkasia, joten tulos ei voi olla kauhean huono. Jos kaikki menee hyvin, meillä olisi ensi syyskuussa luovutusiässä olevia suomenlapinkoiranpentuja.

-Milla-

Eläinlääkärissä

Pennut saivat tänään ensimmäiset rokotukset Kolarissa. Matka meni muuten hyvin, mutta niin hiljainen Skaidi ulvoi koko matkan. Koko menomatkan eli tunnin verran herra lauleli karmealla äänellään. Kotimatka sujui onneksi rauhallisemmin. Minulla oli tarkoitus ottaa Tuiskukin matkaan, mutta 30km kotoa huomasin, että olin unohtanut Tuiskun kotia. Bensaa oli niin vähän, että juuri ja juuri pääsisin Kolariin, joten en voinut enää kääntyä takaisin kotiin hakemaan Tuiskua. Onni onnettomuudessa oli se, että Niina oli tulossa minun jälkeen lapinkoiranpentujensa kanssa myös eläinlääkäriin. Niina haki Tuiskun mukaan ja niin saatiin herrakin hoidettua. Tuisku jouduttiin nukuttamaan, jotta saatiin tutkittua mitä kaikkea sieltä anaalirauhasista löytyisi. Tuisku on syönyt jo kuukauden verran antibiootteja, eikä vaiva ole hävinnyt. Nukutuksessa rauhaset saatiin tyhjennettyä ja sieltä tuli veren lisäksi semmosta kasvainkudosta. Nyt odotellaan mihin suuntaa vaiva kääntyy. Herra on aika kipeä ja tuo kauluri on sen mielestä kamala.

Samalla reissulla sain mikrosirukurssin harjoitussirutukset tehtyä. Pippurimuorin kennelin suomenlapinkoiranpennut toimivat minun harjoituskappaleina. Niistä muuten kaksi ihanaa poikapentua on vielä vailla harrastavaa kotia sekä liiiiiiiiiiiian ihana parkkinarttu etsii sijoituskotia.

Milla

Vappupäivän iltatreenit

Nanuqin ja Petran on päästävä liikkeelle ja onneksi meillä on vielä hyvin talviset kelit ja pääsemme vielä rekiajelulle. Koska lapinkoira Salttikin osaa vetää ja tiedossa oli kevyt pieni pyrähdys niin hänkin joutui/pääsi valjakkoon. Inga toimi musherina.

 

Milla

Pennut kasvaa

Tältä me näytämme nyt. Olemme n. 11 viikkoa vanhoja ja odotamme ensimmäistä rokotusta, joka tapahtunee ensi viikolla. Olemme asuneet jo viikon verran ilman äitiä tai no äiti asuu tuossa naapurihäkissä. Olemme jo hiukan itsenäistyneet, mutta äiti haluaisi vielä komentaa meitä. Osaamme syödä jo omista kupeistamme. Saana tosin yrittää varastaa myös Skaidin ruuan, koska on luonteeltaan hiukan kiivaampi. Skaidi on Saanan tossun alla, rauhallinen kaveri. Silloin kun Saana räyhää ja haukkuu, Skaidi ei korvaa lotkauta sisko kullan toiminnalle. Osaamme juosta häkkiimme ihan kiltisti. Saamme aina herkkutikun, kun menemme suoraan häkkiin ja sehän on kivaa. Joka päivä saamme olla myös sisällä monta tuntia. Siellä on kiva leikkiä ja temmeltää sekä repia kaikkea. Joskus meitä torutaan, kun koskemme johonkin väärään, mutta emmehän me voi aina tietää, mihin voi koskea ja mihin ei. Isämme Nanuq saapui muutama päivä sitten kotiin. Emme ole häntä ennen tavanneetkaan ja nytkin saamme vain haistelle verkon läpi. Olemme kuulleet, että isä voi olla aika ankara näin pienille pennuille ja siksi Milla ei ole antunut meidän vielä leikkiä yhdessä. Odotamme kyllä kovasti, koska se päivä koittaa ja voimme temmeltäaa yhdessä koko perhe. No muut sisaruksethan eivät voi tulla, mutta loppu perhe kuitenkin.

Milla

Viljele sellaista asennetta, että kaikki ihmiset ovat luottamuksen arvoisia.Tulet huomaamaan kuinka harvoin olet väärässä. - Juhani Töytäri