Nyt on reissu käyty. Aamulla lähimä puoli kuuen maissa. Kangosessa Ruottin puolela otima yhen tutun kyythiin niinko ophaaksi. Olima perilä ajoissa ja kehäkin oli etuajassa. Ihmettelimmä ruottin tapaa aloittaa kehät jo puoli kaheksan. Mutta fiksujahan ne on. Melkein kaikki kehät olivat ohi puoleen päivään mennessä, jolloin on kuumin aika. Kotona olima jo kahen jälkheen.
Kuten arvata saattoi, Saltti keskittyi nuuskimiseen esiintymisen sijasta. Tuomari piti poikaa liian matalana, muuten ihan ok arvostelut. Eli kakkonen tuli. Onkohan se Suomen EH??? Hieno kokemus kaikin puolin ja hyvin järjestetty näyttely. Muoniolaisiakin oli vakio kalusto. Unnille ja Virpille onnittelut varacasipista. Lapinkoirien kehässä oli oikeastaan vain suomalaisia. Muutama ruottalainen vain oli mukana ja yksi norjalainen. Mallan valioituminen tyssäsi pieneen hammasvirheeseen, johon kaikki tuomarit eivät puutu. Harmi. Hyvän näyttelykoiran löytäminen on yhtä vaikeaa kuin hyvän lohiuistimen, totesi Jani reissun jälkeen. Ja niinhän se taitaa olla.
-Milla-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti