TERVETULOA

TERVETULOA SEURAAMAAN TUISKUTIEVAN KOIRIEN ELÄMÄÄ. MUKANA MENOSSA SIPERIAN HUSKYT HUPIHUKAN NANUQ, SILENT CREEK PETRA, TUISKUTIEVAN SKAIDI, TUISKUTIEVAN STAALO, TUISKUTIEVAN SAANA, NYMÅNENS JONHNNY SEKÄ SUOMENLAPINKOIRAT SAGABERRAN OLONEUVOS JA TUISKUTIEVAN HALLANHALTIJA.

KASVATAMMEE AITOJA LAPISSA KASVANEITA ARKTISIA KOIRIA, JOTKA PÄRJÄÄVÄT MYÖS ULKONA TUULESSA JA TUISKUSSA. EIVÄTKÄ PELKÄÄ PAKKASTA.








lauantai 29. tammikuuta 2011

Hyvää viikonloppua!

Tällä viikolla Peeta on ollu kahella yhen yön safarilla, mutta ei minun vaan kollegan kans. Mie en voinu lähteä yöreissuun, ku isäntä oli viikkosafarilla. Nanuq lähti toiselle safarille matkaan. Peeta sai heti kehuja hyvästä juoksuvauhdistaan ja motivaatiostaan. Mie itte olen ajellu päiväsafareita ja lyhempiä retkiä. Kuva on Olosjärveltä. Nanuq on oikeastaan viimiset pari viikkoa juossu keulassa ja eilen sain viestiä, että työkaverillekkin oli toiminut keulassa hyvin. Kunhan ohitukset saa toimimaan niin hyvä tulee. Yksi onnistunu ohitus saatiin viime viikolla, kun vastaan tuli 7 valjakkoa.

Ensi viikolla lähemä Nanuqin ja Peetan kans viikkoretkelle. Toivottavasti ei ole kauheat pakkaset. Mulle sattu viime viikolla pikku haaveri lumiankkurin kanssa. Sain nimittäin itteni koukutettua ankkuriin. Koukku meni kengästä läpi. Onni onnettomuudessa oli, että se ei osunu jalkaan vaan meni jalkapohjan ja kengänpohjan välistä. Kenkään tuli tietenki iso reikä, mutta jalka säilyi. Pari vuotta sittehän mie ankkuroin itteni poroaitatolpaan. Lumiankkuri meni takareidestä läpi, mutta taas oli onni onnettomuudessa, ettei jalka lähteny irti. Turistit pelastivat minut pinteestä ja vetivät koiria takapäin, jotta sain ankkurin irti jalastani. No semmosta sattuu näissä hommissa. Tosin tällä kertaa ajattelin, että nyt saa nämä hommat riittää ennen kuin lähtee henki. Mutta siellä sitä vielä taajothaan.

Mukavaa viikonlopun jatkoa. Met lähemä kelkkailemaan.
-Milla-

"Huvitele tekemällä pieniä asiota ja anna niiden paljastua sattumalta."

2 kommenttia:

  1. Hui kamala! Vieläkin muistan jostain "valjakkoajourani" alkutaipaleelta, kun pidemmän linjan harrastaja esitteli kenkää, josta ankkuri oli mennyt läpi. Hurjalta näytti, kyllä on onni onnettomuudessa ettei ole sattunut jalalle mitään!

    VastaaPoista
  2. Nyt onneksi selvisin vain vääntyneellä nilkalla. Viime kerralla piti käydä tikattavana.

    VastaaPoista