Kaksi päivää ajelimma kovassa pakkasessa, kait jotain -27 astetta. Mie sain itteni piettyä aika hyvin lämpimänä ja sormetkin ovat vielä tallella. Laitoinki kaksi heatbackiä per hanska ihan varmuuden vuoksi. Petra siis juoksi ensimmäisen yö safarinsa. Eilen aamulla vielä mietin, että otanko neitin matkaan vai en. Päätin kuitenki ottaa ja näin jälkeen päin, hyvä niin. Peeta jaksoi juosta loistavasti. Yöpymistä myös jännitin eli siis saisinko nukkua vai riekkuuko Peeta koko yön. Rauhallista kuitenki oli melkein koko yön. Mulla oli matkassa vain pari asiakasta ja siksi olikin hyvä ottaa nyt Peeta mukaan, koska koiria oli niin vähän ja pystyin pitämään neitin kurissa. Ei se varmaan oppinu mitään huonoja tapoja. Rauhoittumista vielä kaipaisin. Pitäs vain löytää rauhallinen, jopa flekmaattinen kaveri malliksi vierelle. Samaanihan ois hyvä, mutta eihän tuo sydänvaivanen ennää mihinkään pysty. Aika väsyny olo eka yöretken jälkeen. Tuo nukkuminen oli vähä huonoa, mutta se ei johtunu koirista. Tammikuun eka viikolla mulla on jo viikkoretki. Onneksi ei tarvinnu uutena vuotena lähteä. Taitaa olla ensimmäinen uusi vuosi 13 vuoteen, kun en ole safarilla. Pari uutta vuotta olen ollu pakosta kotona vauvan kanssa.
-Milla-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti