Skaidi oli viime yön sisällä ihan ilman äitiä ja siskoa. Ja olihan se kamalaa. Ensimmäinen yö ilman tukea ja turvaa, mutta siitä se lähtee kasvaminen isoksi rekikoiraksi. Kunhan saisimme tuon kuonon vielä mustaksi, niin Skaidi olisi tosi komea koira. Taitaa kyllä kuono jäädä tuollaiseksi. Muilla pennuilla pigmentti levisi lopulta koko kirsulle, mutta Skaidilla kävi huono tuuri.
Olen ihan yksin!!!
Matkustusharjoittelua. Nyt matkustaminen sujuu jo hienosti ilman suurempia kiljumisia..
Huomenna pennut pääsevät viikoksi tunturiin ja ihan ilman äitiä. Onneksi heillä on toisensa vaikka mulle ittelle olisi paljon helpompi jos olisi vain yksi pentu.
-Milla-
"Tuntemattoman hyvän ihmisen työ on kuin vesisuoni, joka virtaa salassa maan alla ja vaivihkaa saa maan vihannoimaan."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti