Nyt se on virallisesti joulusesonki ohi. Jouluapulaiset lähtevät tänään muihin seikkailuihin ja me muut jatkamme arjen aherrusta tarhalla. Joulu oli monille pettymys säiden puolesta, koska ajoittain satoi vettä ja oli muutenkin pilvistä. Jouluinen pakkastunnelma jäi kokematta tänä jouluna ja revontulet. Ei niitä pilviverhon takaa näkynyt. Mutta meillä oli LUNTA.
Sain tänä jouluna tutustua töiden merkeissä norjalaiseen koiramusheriin Dag Brochiin. Hän tuli Huskypointille koirineen kiireapulaiseksi. No ei häntä apulaiseksi voi kutsua vaan ihan ammattilaiseksi. Hänellä on oma koirakennel Tanassa Pohjois-Norjassa, Tanahusky. Hän on oikein eloisa ja positiivinen ihminen ja häneen oli ilo tutustua. Voin suositellä hänen paikkaansa, jos joku haluaa tehdä safarin hänen opastuksessaan. Voin taata, ettei tule olemaan tylsää. Dagin päätavoite on tänä vuonna osallistua Finnmarkslöppetin tonniselle. Ja sama tavoite on työkollegallani Juha Hokalla. Toivon molemmille onnea tulevaan kovaan koitokseen.
TERVETULOA
TERVETULOA SEURAAMAAN TUISKUTIEVAN KOIRIEN ELÄMÄÄ. MUKANA MENOSSA SIPERIAN HUSKYT HUPIHUKAN NANUQ, SILENT CREEK PETRA, TUISKUTIEVAN SKAIDI, TUISKUTIEVAN STAALO, TUISKUTIEVAN SAANA, NYMÅNENS JONHNNY SEKÄ SUOMENLAPINKOIRAT SAGABERRAN OLONEUVOS JA TUISKUTIEVAN HALLANHALTIJA.
KASVATAMMEE AITOJA LAPISSA KASVANEITA ARKTISIA KOIRIA, JOTKA PÄRJÄÄVÄT MYÖS ULKONA TUULESSA JA TUISKUSSA. EIVÄTKÄ PELKÄÄ PAKKASTA.
KASVATAMMEE AITOJA LAPISSA KASVANEITA ARKTISIA KOIRIA, JOTKA PÄRJÄÄVÄT MYÖS ULKONA TUULESSA JA TUISKUSSA. EIVÄTKÄ PELKÄÄ PAKKASTA.
perjantai 10. tammikuuta 2014
tiistai 7. tammikuuta 2014
Ammattina safarikoira
Huh, joulusesonki melkein selätetty. Olipas hulinaa ja melskettä. Saana ja Skaidi valmistuivat safarikoiriksi ja molemmat saivat diplomin suoritettuaan 10km safarin johtajakoirana äitinsä Petran vierellä. Molemmat pennut työskentelevät mahtavalla työmoraalilla ja olen niin ylpeä molemmista. Pientä riehumista liinoissa on molemmilla, muttei tilanne ole paha ollenkaan. Välillä turistien odottelu sujuu ihan ammattimaisesti, mutta joskus taas äänijänteitä on testattava niin, että Tuiskutievan musherilla meinaa mennä hermot. Täällä on niin vähän päivänvaloa, että osa safareista tehdään otsalamppujen valossa, mikä on toisaalta ihan hieno kokemus. Pennut oppivat juoksemaan niin pimeässä kuin päivänvalossakin.
Pellossa olisi 15.2.2014 koiranäyttely ja olen harkinnut ilmoittavani molemmat pennut ja Nanuqin. Ehkä vielä innostun ja ilmoitan Peetankin. No katsotaan mitä rahatilanne sanoo.
Pellossa olisi 15.2.2014 koiranäyttely ja olen harkinnut ilmoittavani molemmat pennut ja Nanuqin. Ehkä vielä innostun ja ilmoitan Peetankin. No katsotaan mitä rahatilanne sanoo.
| Nanuq safaritunnelmissa |
| Tuiskutievan siperianhuskyt iltasafarilla. Keulassa Petra oik, Skaidi vas sekä pyörässä Nanuq vas ja Saana oik. |
lauantai 21. joulukuuta 2013
Haave joululomasta!
Meillä on täällä pohjoisessa pakkasia pidellyt. Mutta taas välillä on niin lauhaa, että koirilla on ihan kuuma. Lunta on riittävästi ja tänään kaamos taittuu valoon. Joulu lähestyy vauhdilla ja tahti kiihtyy. Joskus toivon, että meille safarioppaille neuvoteltaisiin semmoinen pakollinen vapaapäivä ainakin jouluaatoksi. Mie olen 17 vuotta ajanut ammatikseni koirasafareita ja sinä aikana ei ole joululomaa vietetty. Joskus olen saanut aaton vapaaksi, ainakin illan. Suurimman osan jouluista safarivuosinani olen viettänyt viikkosafarilla turistien kera. Tämähän on ammatinvalintakysymys, en mie valita, mutta nyt alan pikku hiljaa kaipaamaan joululomaa. Ja se minun suuri unelmani on viettää joskus oikea rauhallinen joululoma. Työpaikan vaihdoksen myötä uhka joutua safarille joulun ajaksi on nyt selätetty. Tässä työssä pääsen joka ilta kotiin ja saan jättää koirat tarhalle odottamaan seuraavaa aamua. Pieni askel kohti toivottua tavoitetta... viettää joululoma
Ohessa kuvia pakkaspäivän safarin odottelusta. Ryhmä tunnin myöhässä kuten niin tavallista. Moni ei varmaan tiedäkkään, että meidän työ on joskus niin hektistä ettei syömään ehdi ja sitten kun ryhmä päättää olla myöhässä, niin meille maksetaan palkkaa pelkästä istuskelusta. No eihän se niin ole koska koiria on vahdittava, mutta kuitenkin odottelua ja tylsää sellaista.
Ohessa kuvia pakkaspäivän safarin odottelusta. Ryhmä tunnin myöhässä kuten niin tavallista. Moni ei varmaan tiedäkkään, että meidän työ on joskus niin hektistä ettei syömään ehdi ja sitten kun ryhmä päättää olla myöhässä, niin meille maksetaan palkkaa pelkästä istuskelusta. No eihän se niin ole koska koiria on vahdittava, mutta kuitenkin odottelua ja tylsää sellaista.
sunnuntai 8. joulukuuta 2013
maanantai 25. marraskuuta 2013
torstai 21. marraskuuta 2013
lauantai 16. marraskuuta 2013
Kaamosta odotellessa!
Koirat ulkoilivat kirpakassa pakkassäässä ja nauttivat viimeisistä auringon säteistä ennen kaamosaikaa. Moste on nyt vajaat neljä kuukautta vanha Suomenlapinkoiranpentu ja se on aivan ihana koira. Harvinaisen mukava ja miellyttävä pentu. Maaliskuussa menemme poropaimennusleirille molempien koirien kanssa. Saltti jo porot tunteekin, mutta Moste ei ehkä ehdi nähdä poroja ennen leiriä.
torstai 14. marraskuuta 2013
Pakkastreeni -20 astetta!

Petra ja Nanuq ovat nyt kovassa seurassa. Kennelissä missä nyt työskentelen jalostetaan huippukilparekikoiria. Mutta ei minun mussukoilla ainakaan treenissä ole huonosti mennyt, kun keulassa pääsevät pinkomaan pakoon nopeita alaskalaisia. Ei minun mussukat ole verrattavissa tarhan kilpakoiriin, mutta safarikoirien vauhdissa pysyvät. Ei ollenkaan paha. Kunhan pää kestäisi pitkiä matkoja, niin voisin niillä joskus jonkun pitemmän kilpailun ajaakin. Tulevaisuus näyttää pääseekö Tuiskutievan koirat kisahommiin jo tänä talvena.
tiistai 15. lokakuuta 2013
torstai 3. lokakuuta 2013
Moste Ylläksellä
Kävimme Mosten kanssa pikkuisen kävelyllä Ylläksellä Varkaankurun maastossa. Ja mukavana siellä oli temmeltää.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)












