Mietin tuossa aijemmin, että olikohan järkevää jättää kaksi pentua kotia. Nyt kuukautta myöhemmin kun asiaa ajattelen, niin vastaus on selvä KYLLÄ. Pennuista on toisille valtavasti seuraa ja se on vain minusta itsestäni kiinni, kuinka saan heidät koulutettua. Oikeastaan mulla ei ollut vaihtoehtoa kuin ottaa kaksi pentua. Skaidi on niin mahtava luonteeltaan, ettei käynyt mielessäkään myydä sitä. Ainoa mitä mietin oli, myynkö Saanan vai en. No en myynyt, koska jos haluaa edelleen kasvattaa koiria, on parempi jalostaa omalla jalostumateriaalilla. Silloin tietää mitä tilaa. Jos Saanasta ei tule hyvää koiraa, niin tiedänpä ainakin, että jätän hänet käyttämättä jalostukseen.
Biegga sijoitusnarttuni on nyt aloittelemassa juoksua. Tarkoitus on neiti astuttaa Ahvatuulen kennelissä asuvalla uroksella Erätytön Sahpella. Pieni mustavarjo leijuu tämän suunnitelman yllä, sillä Kennelliitossa Sahpen lonkkatulokset olivat hävinneet bittiavaruuteen. Maanantaiaamuna ahistellaan vielä KL:n eläinlääkäriä ja toivotaan parasta. Molempien vanhempien puolella on melkein kaikka a-lonkkasia, joten tulos ei voi olla kauhean huono. Jos kaikki menee hyvin, meillä olisi ensi syyskuussa luovutusiässä olevia suomenlapinkoiranpentuja.
-Milla-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti