Olin neljä päivää Finmarkissa pilkillä ja haaveilemassa finmarklöppetistä. Me saimme kulkuluvan Skogewarren ja Levajoenväliselle uralle, jonka myös kilpavaljakot maaliskuussa taivalsivat. Tuliaisina sain kerättyä kasan koirantossuja. Ensi vuonna yritämme uudelleen lähteä kattomaan kisoja. Tänä vuonnahan lähtö kariutui oksennustautiin. Hienoissa maisemissa valjakot ajavat, mutta olot on karut jos iskee myrsky. Tämän reissun tein ilman koiria. Tarkoitus oli ottaa Saltti matkaan, mutta mulla oli epätietosuusuutta siitä ekinokokki-bakteeri madotuksesta. Luulin, että sen tarttee Norjaan, mutta Karasjoen tullilla oltiin täysin tietämättömiä asiasta. Joten vissiin sinne ei sitä olis tarvinnu. No Saltti pääsee ens kerralla matkaan.
 |
| Myrskysää, maailma muuttui valkoiseksi |
 |
| Pari päivää ilma oli kaunis kuin morsian. |
 |
| Finmarkin korkeimmat tunturihuiput |
 |
| Tunturijoen vesi on kristallin kirkas |
 |
| Musherin viimisen aamun saalis |
-Milla-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti