Päätimme lähteä huiputtamaan Särkitunturin ja mukaan pääsivät tällä kertaa Saltti ja Skaidi. Kyllä Skaidista vetokoira tulee. Nuoresta iästä huolimatta se veti koko matkan, ylös ja alas. Matkalla ylös Inga päätti käväista uimassa välillä olevassa lammessa. Se oli myös hyvä viilennyspaikka koirille. Ylhäällä tunturissakin on pari lampea, mutta tuuli oli sen verran vilposaa, että siellä uiminen jäi väliin. Ihailimme maisemia ainakin tunnin ja Saltti sai hiukan juoksennella irti.
Paikka on ihana. Joten suosittelen muillekkin käväsemään huipulla. Sinne on tehty uusi helppokulkuinen polku ja puolivälissä on uusi hieno kota vessoineen. Ylhäällä tunturissa on enää tulipaikka ja vessa. Pieni kotahan paloi poroksi jokunen vuosi sitten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti