Huippuvuorilla 29.7.-6.8.

Kello 5.00 herätys ja 5.30 auton nokka kohti Tromsaa. Matka pohjoiseen meni hyvin, muutama hirvi ja poro vahahduttivat ajoittain hereille. Tromsassa sain auton halpaparkkiin... yksi paikka oli jäljellä. Sekin on villi homma, kun tuo parkkiasia täytyy tietää. Siitä ei ole missään opasteita vaan on tiedettävä, minne ajaa. No säästyipä monta kymppiä, kun sain auton sinne. Vähän pitemmän matkaa täytyi matkatavaroita raahata, muttei se haitannut. 13.20 nousi kone kohti Huippuvuoria ja Longyearbyenia. Siellä olimme vain yhden yön ja aamulla jatkoimme laivalla matkaa vielä pohjoisemmaksi Adolfbuktaan.

Jo eka päivänä käväsimme Ingan kanssa ostamassa tuliaisia, koska oli hiukan epävarmaa ehtisimmekö ennen lähtöä vielä kauppoihin. Sääolosuhteet kun voivat olla sellaiset, ettei liikkuminen merellä olisi mahdollista. Mutta meillä oli Ingan kanssa oikein mukavaa ja ehdimme vielä toisenkin kerran ostoksille ja jopa linturetkelle. Jääkarhuihin emme onneksi törmäänneet, mutta hylkeitä, naaleja ja paljon erilaisia lintuja näimme.

Inga ja onneksi täytetty jääkarhu Langyearbyenin raitilla.

Äiti ja tytär  laivamatkalla Adolfbuktaan.

Siirtyminen laivasta pikku veneellä maihin.

Ja kohti rantaa...

Adolfbuktan erämökki

Takapihalta

Jääkaappi tarvitsi lisää jäähdykettä. Siis matkalla jäätikölle jäätä hakemaan.Vuorovesi ei tuonut riitävän ajoissa jäätä rannalle.

Tässä sitä on, ikijäätä.

Jotku ne uskaltautu uimaankin

Mieki jouduin jonkun kerran"henkivartijaksi".

Jääkarhuvahtimme Nansen

Karuudesta huolimatta siellä kasvoi paljon ihania mutta pieniä kukkasia.

Vuorovesi toi rannoille jäätiköltä tippuneita jäitä, joita sulatimme ja käytimme juomavetenä.

Longyearbyenin asuin taloja. Väriä karuuden keskellä.

SUURKIITOKSET ISÄNTÄVÄELLE VIERAANVARAISUUDESTA!

-Milla-